EU uusi AGILE-rahoitus: jopa 100 % tuki ja neljän kuukauden rahoitusprosessi defence-innovaatioille

EU-rahoitukseen yhdistetään harvoin sanat nopea, kevyt ja ketterä.

Nyt ainakin on kova tarkoitus yrittää.

EU on hyväksynyt uuden AGILE-ohjelman (Programme for Agile and Rapid Defence Innovation), jonka tavoitteena on saada uutta puolustusteknologiaa huomattavasti nykyistä nopeammin kehityksestä testaukseen ja lopulta puolustusvoimien käyttöön.

Ohjelman budjetti on 115 miljoonaa euroa. Rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yrityksille, startupeille ja scaleupeille, jotka kehittävät uusia ja disruptiivisia defence-ratkaisuja. Mukaan kuuluvat myös siviiliteknologiat, joita voidaan soveltaa puolustuskäyttöön.

Poikkeuksellista ovat erityisesti kaksi lukua:

jopa 100 % hyväksyttävistä kustannuksista ja neljän kuukauden time-to-grant.

Ensimmäistä hakua odotetaan alkuvuonna 2027.

Miksi AGILE perustettiin?

EU nykyinen puolustusalan T&K-rahoitus perustuu pitkälti European Defence Fundiin eli EDF:ään. Se soveltuu hyvin suuriin, teknisesti vaativiin ja usein usean maan konsortioissa toteutettaviin hankkeisiin.

No nyt kaikki puolustusinnovaatiot eivät kuitenkaan kehity tällä tavalla. Erityisesti ohjelmistoissa, tekoälyssä, autonomisissa järjestelmissä, drooneissa, robotiikassa, kyberratkaisuissa, sensoreissa ja muissa nopeasti kehittyvissä teknologioissa 12–24 kuukauden rahoitusprosessi voi olla pidempi kuin itse teknologian kilpailuetu.

Nyt tämä uusi AGILE pyrkii täyttämään juuri tätä aukkoa.

Komission lähtökohtana on tukea korkeamman TRL-tason teknologioita, joiden kehitys voidaan viedä nopeasti kohti operatiivista käyttöä. Ohjelmaa ei siis rakenneta ensisijaisesti varhaisen vaiheen tutkimukseen, vaan ratkaisuihin, joissa teknologia on jo riittävän pitkällä ja seuraava haaste on kehittäminen, testaaminen, validointi ja käyttöönotto.

Tavoite on kunnianhimoinen: rahoitetun teknologian pitäisi voida saavuttaa puolustusvoimien käyttö 1–3 vuoden aikana.

Mitä tarkoittaa neljän kuukauden käsittelyaika?

AGILEen rakennetaan fast-track-malli, jossa tavoiteltu time-to-grant on vain neljä kuukautta. Näistä fast-trakeistä on saatu jo hyviä kokemuksia toisissa EU ohjelmissa.

Tämä on huomattava muutos verrattuna moniin nykyisiin EU-ohjelmiin, joissa hakemisen, arvioinnin, päätöksenteon ja sopimusvaiheen kokonaisprosessi voi kestää pitkään.

Nopeus ei ole AGILEssa vain hallinnollinen tavoite. Se on käytännössä koko instrumentin lähtökohta.

Komission ehdotuksessa korostetaan yksinkertaistettuja haku-, arviointi-, valinta- ja rahoitusprosesseja sekä sitä, että tukea voidaan suunnata myös yksittäisille yrityksille. Tämä erottaa AGILEn olennaisesti monista defence-rahoituksista, joissa kansainvälisen konsortion rakentaminen on käytännössä ensimmäinen edellytys hakemiselle.

Jopa 100 % hyväksyttävistä kustannuksista

Toinen poikkeuksellinen elementti on tukitaso.

AGILE voi rahoittaa jopa 100 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Komission perusteluna on defence-markkinan erityisluonne: asiakkaat ovat pääosin valtioita, tuotekehitys voi vaatia huomattavia investointeja ja erityisesti pienempien yritysten mahdollisuudet hankkia yksityistä rinnakkaisrahoitusta ovat usein rajallisia.

Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen AGILE-hanke automaattisesti saisi 100 prosentin tuen. Lopullinen tukitaso ja muut hakukohtaiset ehdot määräytyvät varsinaisessa työohjelmassa ja hakuilmoituksessa.

Ohjelmassa on kuitenkin lähtökohtaisesti mahdollisuus täyteen EU-rahoitukseen.

Lisäksi komissio on suunnitellut mahdollisuutta hyväksyä kustannuksia takautuvasti jopa kolmen kuukauden ajalta ennen haun sulkeutumista. Ajatus sopii ohjelman peruslogiikkaan: nopeasti liikkuvan defence-yrityksen ei haluta joutuvan pysäyttämään kehitystä siksi aikaa, kun EU rahoitushaku etenee.

Kenelle AGILE voisi sopia?

AGILE ei ole yleinen yritystuki defence-sektorille.

Vahvimmillaan hanke näyttää olevan silloin, kun yrityksellä on jo teknisesti uskottava ratkaisu, selkeä defence-käyttötapaus ja realistinen polku testauksesta operatiiviseen käyttöön.

Erityisen kiinnostava ohjelma voi olla yrityksille, jotka toimivat esimerkiksi seuraavilla alueilla:

• tekoäly, autonomiset järjestelmät, droonit ja robotiikka

• sensorit, tilannekuva, tiedonsiirto ja ohjelmistot

• kyberturvallisuus ja muut digitaaliset puolustusratkaisut

• kvantti-, avaruus- ja kehittyneet materiaaliteknologiat

• kustannustehokkaat uudet defence-tuotteet

• siviiliteknologiat, joille voidaan rakentaa uskottava puolustussovellus.

Komission mukaan AGILE on suunnattu erityisesti niin sanotuille New Defence Players -yrityksille: pk-yrityksille, startupeille ja scaleupeille, joiden teknologia voi kehittyä perinteisiä puolustusteollisuuden ohjelmia nopeammin.

Dual-use-yrityksille tässä on ehkä kaikkein kiinnostavin kohta

AGILE ei rajoitu yrityksiin, joiden tuotteet on alun perin kehitetty puolustukseen.

Ohjelmassa mainitaan erikseen siviiliteknologian sovittaminen defence-käyttöön.

Tämä on suomalaisille teknologiayrityksille tärkeä avaus.

Monella yrityksellä voi olla jo esimerkiksi AI-, sensorointi-, energia-, tietoliikenne-, ohjelmisto-, logistiikka-, materiaali- tai autonomiateknologiaa, joka on kehitetty kokonaan siviilimarkkinoille. Jos sille löytyy todellinen defence-käyttötapaus ja teknologia voidaan mukauttaa sotilaalliseen ympäristöön, yrityksen ei välttämättä tarvitse lähteä rakentamaan täysin uutta tuotetta tyhjästä.

Rahoitettavuus syntyy silloin kuitenkin defence-käyttötapauksesta, ei siitä, että olemassa olevan tuotteen kylkeen kirjoitetaan sana dual-use.

Tarvitaan uskottava operatiivinen tarve, käyttäjä, tekninen kehityshaaste ja polku todelliseen käyttöön.

AGILE ei myöskään ole uusi EDF

Tämä ero kannattaa ymmärtää jo ennen ensimmäistä hakua.

EDF on edelleen keskeinen instrumentti suuriin eurooppalaisiin defence-T&K-hankkeisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön.

AGILE on tarkoitettu täydentämään sitä.

Komission omassa kuvauksessa EDF palvelee paremmin pitkäkestoisia, monimutkaisia ja pääomavaltaisia kehitysohjelmia. AGILE taas pyrkii nopeaan teknologian kypsyttämiseen ja käyttöönottoon.

Siksi AGILE voi avata kokonaan uuden rahoituspolun myös sellaiselle suomalaiselle pk-yritykselle, jolle ensimmäinen askel EU defence-rahoitukseen ei realistisesti ole suuren EDF-konsortion rakentaminen.

Mitä tiedetään nyt – ja mitä ei vielä tiedetä?

EU neuvosto hyväksyi AGILE-asetuksen lopullisesti 12.10.2026. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä vuoden 2027 alussa, ja ensimmäisen varsinaisen haun odotetaan avautuvan alkuvuonna.

Budjetti on 115 miljoonaa euroa ja komission arvion mukaan ohjelmasta voitaisiin rahoittaa noin 20–30 hanketta.

Kaikkia hakukohtaisia ehtoja ei kuitenkaan vielä ole julkaistu.

Ratkaisevia tulevat olemaan erityisesti varsinaiset mission-driven challenges eli ne puolustuskyvykkyyksien tarpeet, joihin ensimmäisessä haussa etsitään ratkaisuja. Jäsenvaltiot osallistuvat näiden haasteiden määrittelyyn, jolloin rahoituksen pitäisi kohdistua suoraan puolustusvoimien tunnistamiin tarpeisiin.

Myös tarkat hankekohtaiset rahoitusmäärät, arviointikriteerit ja hakudokumentaatio täsmentyvät hakumateriaalien yhteydessä.

Kannattaako ensimmäistä hakua odottaa?

Ei välttämättä.

Jos yrityksellä on jo defence- tai dual-use-teknologia, joka voisi sopia AGILEen, järkevä valmistautuminen voidaan aloittaa ennen hakuilmoituksen julkaisemista.

Oleellisinta olisi pystyä vastaamaan jo nyt muutamaan kysymykseen:

Mikä on ratkaistava operatiivinen ongelma?

Kuka teknologiaa käyttäisi?

Missä TRL-vaiheessa ratkaisu todella on?

Mitä kehitystä, testausta tai validointia tarvitaan ennen käyttöönottoa?

Ja ennen kaikkea: pystyykö ratkaisu realistisesti etenemään puolustusvoimien käyttöön 1–3 vuodessa?

Jos vastaus viimeiseen kysymykseen on YES, AGILE kannattaa ottaa vuoden 2027 rahoitusroadmapille jo nyt.

AGILEn ehkä kiinnostavin piirre ei lopulta ole edes 100 prosentin tukitaso.

Paljon kiinnostavampaa on se, että EU näyttää ensimmäistä kertaa todella yrittävän rakentaa defence-rahoitusinstrumentin saman kellon mukaan kuin teknologia itse kehittyy.