ReArm, EDF ja NATO DIANA – sama suunta, kolme hyvin erilaista rahoituspolkua

Kun yritys tunnistaa tuotteessaan tai teknologiassaan aidon kaksikäyttömahdollisuuden, seuraava kysymys kuuluu yleensä nopeasti:

Mistä tähän voi saada rahoitusta?

Vastaus ei ole yksi ohjelma.

Suomessa ja Euroopassa on tällä hetkellä useita puolustukseen ja kaksikäyttöteknologioihin liittyviä rahoitus- ja kehitysohjelmia, mutta niiden tavoitteet, hakijat ja hankkeet eroavat toisistaan huomattavasti.

Kolme ajankohtaista esimerkkiä ovat Suomen ReArm-yritysrahoitus, European Defence Fund eli EDF sekä NATO DIANA.

Niitä ei kannata tarkastella rinnakkaisina “defence-tukina”. Ne muodostavat hyvin erilaisia reittejä markkinalle.

ReArm – kun yrityksen pitää kehittää, investoida ja kasvattaa toimituskykyä

Suomessa ReArm näkyy vuonna 2026 konkreettisesti Elinvoimakeskusten yrityksen kehittämisavustuksen uusina hakuina.

Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustusteollisuutta sekä kaksikäyttötuotteiden ja -palveluiden tuotantokapasiteettia. Samalla halutaan vahvistaa alan pk-yritysten TKI-toimintaa, kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista.

Tämä on tärkeä yhdistelmä.

ReArm ei tarkoita pelkästään uuden tehtaan tai tuotantolinjan rakentamista. Rahoituksen piiriin voi kuulua myös kehittämistä.

Silti hankkeen pitää johtaa selvästi kohti käytännön kyvykkyyttä.

Hyviä kysymyksiä ReArm-hanketta arvioitaessa ovat esimerkiksi:

• Kasvaako hankkeen avulla tuotantokapasiteetti?

• Paraneeko toimituskyky tai toimitusvarmuus?

• Saadaanko olemassa oleva kaksikäyttöratkaisu lähemmäksi kaupallista tuotantoa?

• Tarvitaanko uusia tuotantomenetelmiä, testausta tai pilotointia?

• Mahdollistaako investointi puolustusasiakkaiden palvelemisen aivan uudessa mittakaavassa?

Länsi-Suomen vuoden 2026 ReArm-haussa on esimerkiksi haettavana 4,133 miljoonaa euroa ja koko vuoden valtuus on 8,266 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen haun kokonaiskehys on noin 15 miljoonaa euroa. Haut kohdistuvat pk-yrityksiin.

Siksi ReArm voi olla hyvin relevantti esimerkiksi suomalaiselle valmistavalle pk-yritykselle, teknologiayritykselle tai palveluyhtiölle, jolla on jo toimiva ratkaisu ja seuraavaksi tarve kehittää tai skaalata sitä puolustuksen tarpeisiin.

EDF – kun ratkaistaan eurooppalaista puolustuskyvykkyyden tarvetta yhdessä

European Defence Fund toimii täysin eri logiikalla.

EDF on Euroopan komission keskeinen instrumentti yhteisen puolustuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen.

Vuoden 2026 työohjelmassa EDF osoittaa miljardi euroa yhteiseen puolustuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Työohjelmassa on 31 aihetta, jotka ulottuvat muun muassa sensoreista, kyberratkaisuista ja avaruudesta puolustuslääketieteeseen, bioteknologiaan ja suuriin puolustusjärjestelmiin.

Tässä mittakaava ja toimintamalli muuttuvat.

EDF-hankkeet ovat tyypillisesti useamman eurooppalaisen toimijan yhteisiä hankkeita. Yritys ei enää kysy vain, mitä omaa tuotetta se haluaa kehittää.

Sen pitää hahmottaa:

• Mihin eurooppalaiseen puolustuskyvykkyyden tarpeeseen ratkaisu liittyy?

• Mikä on yrityksen oma teknologinen rooli kokonaisuudessa?

• Keitä tarvitaan kumppaneiksi muista EU-maista?

• Mihin osaan suurempaa järjestelmää tai arvoketjua oma teknologia sijoittuu?

• Miten konsortion osaaminen yhdessä vastaa komission määrittelemään tarpeeseen?

Tämä tekee EDFä mahdollisen myös aivan erilaisille yrityksille kuin kotimainen ReArm-rahoitus.

Pk-yrityksen ei tarvitse johtaa valtavaa eurooppalaista puolustushanketta ollakseen mukana. Arvokasta voi olla myös hyvin rajattu erityisteknologia, komponentti, materiaali, algoritmi, sensori tai muu osaaminen, joka ratkaisee yhden olennaisen ongelman suuremmassa kokonaisuudessa.

Samalla EDF avaa luontevasti yhteistyötä myös suurten eurooppalaisten teollisten toimijoiden kanssa.

NATO DIANA – teknologia kohtaa todellisen puolustus- ja turvallisuustarpeen

NATO DIANA edustaa jälleen kolmatta lähestymistapaa.

DIANA eli Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic etsii teknologioita, jotka pystyvät ratkaisemaan NATO-maiden tunnistamia konkreettisia puolustus- ja turvallisuushaasteita.

Kyse ei ole perinteisestä avoimesta yritystuesta eikä suorasta hankintakilpailusta.

DIANA rakentaa haasteensa todellisten NATO-maiden capability gapien ympärille ja etsii niihin teknologisia ratkaisuja. Valitut yritykset pääsevät kehittämään ja validoimaan ratkaisujaan ohjelman, loppukäyttäjien ja DIANAn testikeskusverkoston kanssa.

Vuonna 2026 DIANA haki ratkaisuja esimerkiksi ihmisen selviytymiskykyyn, autonomisiin järjestelmiin sekä monialueiseen sensorointiin ja kehittyneeseen datankäsittelyyn.

DIANA on kiinnostava erityisesti siksi, että teknologian ei tarvitse olla syntynyt puolustusteollisuudessa.

Ohjelma tukee sekä defence-first- että dual-use-innovaatioita. Ratkaisevaa on kyky vastata todelliseen puolustus- tai turvallisuustarpeeseen.

Tämä on samalla hyvä esimerkki siitä, miten defence-innovaatiokenttä on muuttumassa.

Puolustuksen ratkaisuja etsitään aktiivisesti myös kaupallisilta markkinoilta ja siviiliteknologiasta.

Sama teknologia – kolme täysin erilaista hanketta

Yksi yritys voisi teoriassa olla uransa eri vaiheissa mukana kaikissa kolmessa maailmassa.

Ajatellaan esimerkiksi yritystä, joka on kehittänyt vaativaan teollisuuteen uuden sensoriteknologian.

ReArm-hankkeessa yritys voisi kehittää sensorin puolustuskäyttöön soveltuvaa versiota, testausmenetelmiä ja tuotantokapasiteettia.

EDF-hankkeessa sama sensori voisi olla yksi osa usean eurooppalaisen toimijan rakentamaa uutta puolustusjärjestelmää.

DIANA-ohjelmassa teknologiaa voitaisiin puolestaan testata tiettyä NATO-maiden määrittelemää käyttötarvetta vasten ja viedä lähemmäksi defence-loppukäyttäjää.

Teknologia voi olla sama.

Hanke ei ole.

Siksi rahoitusinstrumenttia ei pitäisi valita ensimmäisenä

Tässä tehdään helposti yksi strateginen virhe.

Yritys löytää avoimen rahoitushaun ja alkaa miettiä, kuinka oma tekeminen saataisiin sopimaan siihen.

Parempi järjestys on toinen.

Ensin tunnistetaan teknologia ja sen todellinen käyttötarve.

Sen jälkeen määritellään, mitä pitää vielä kehittää, testata, validoida tai investoida.

Seuraavaksi arvioidaan, millä markkinalla yritys haluaa toimia ja millaisia kumppaneita se tarvitsee.

Vasta sen jälkeen valitaan sopiva rahoitusinstrumentti.

Jos kyse on suomalaisen pk-yrityksen lähivuosien tuotannollistamisesta, investoinnista tai defence-markkinalle pääsystä, ReArm voi olla luonteva vaihtoehto.

Jos tarvitaan eurooppalainen konsortio ja ratkaistaan laajempaa puolustuskyvykkyyden tarvetta, EDF voi olla oikea suunta.

Jos yrityksellä on teknologisesti vahva ratkaisu, jota halutaan testata nopeasti todellista NATO-tarvetta vasten, DIANA voi avata aivan toisenlaisen polun.

Kaikissa tapauksissa tärkeintä tapahtuu ennen varsinaista hakemusta.

Yrityksen pitää ymmärtää paitsi oma teknologiansa myös se ympäristö, johon sitä ollaan viemässä.

Seuraavassa tämän sarjan kirjoituksessa tarkastelemme juuri tätä: milloin tavallisesta investoinnista tai T&K-projektista muodostuu aidosti uskottava kaksikäyttöhanke – ja milloin ei.