Istutko jo kaksoiskäyttöteknologian päällä tietämättäsi?

• 

Moni suomalainen yritys saattaa tällä hetkellä kehittää tuotetta, palvelua tai teknologiaa, jolla on selvä käyttötarkoitus myös puolustuksessa, turvallisuudessa tai yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamisessa – tietämättä sitä itse.

Tämä on ehkä yksi kiinnostavimmista havainnoista, joita olemme tehneet viime aikoina yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa.

Yrityksen ei tarvitse valmistaa asejärjestelmiä, ajoneuvoja tai sotilasteknologiaa ollakseen relevantti kaksikäyttömarkkinoilla. Ratkaisu voi liittyä esimerkiksi mittaamiseen, terveysteknologiaan, ohjelmistoihin, dataan, tietoliikenteeseen, energiaan, materiaaliteknologiaan, logistiikkaan, valmistusmenetelmiin, teollisiin prosesseihin, kunnossapitoon tai kriittiseen infrastruktuuriin.

Usein ratkaisu on kehitetty alun perin täysin siviilimarkkinaa varten.

Silti sillä voi olla toinen, hyvinkin merkittävä käyttötarkoitus.

Kaksoiskäyttö ei tarkoita toimialan vaihtamista

Kaksikäyttöisyydestä puhuttaessa syntyy helposti mielikuva, että yrityksen pitäisi jotenkin siirtyä puolustusteollisuuteen.

Useimmiten kyse ei ole tästä.

Kyse on siitä, että sama tuote, palvelu tai teknologia pystyy ratkaisemaan sekä siviiliasiakkaan että puolustus- tai turvallisuussektorin ongelman.

Suomen nykyisissä ReArm-yrityshauissa kaksoiskäyttöteknologia määritellään juuri näin: tuotteeksi, palveluksi tai ratkaisuksi, jota voidaan käyttää sekä siviili- että puolustustarkoituksessa. Rahoituksen lähtökohtana ovat puolustusteollisuuden tarpeet, mutta rahoitettavat ratkaisut voivat tulla hyvin erilaisilta toimialoilta.

Tämä ero on olennainen.

Yrityksen ei tarvitse luopua nykyisestä markkinastaan. Hyvässä kaksikäyttöstrategiassa nykyinen siviililiiketoiminta voi jatkaa kasvuaan samalla, kun samalle teknologialle avautuu uusi käyttökonteksti ja mahdollisesti kokonaan uusi kansainvälinen markkina.

Joskus myös rahoitushanke näyttää aivan erilaiselta toisesta näkökulmasta

Toinen meidän toistuva havainto liittyy yritysten investointi- ja T&K-suunnitelmiin.

Yritys saattaa olla esimerkiksi:

• perustamassa uutta laboratoriota,

• rakentamassa tuotantokapasiteettia,

• automatisoimassa valmistusta,

• kehittämässä uutta sensoriteknologiaa,

• rakentamassa data- tai ohjelmistoratkaisua,

• kehittämässä teollista prosessia,

• käynnistämässä kansainvälistä pilotointia tai

• tekemässä merkittävää uuden tuotteen T&K-hanketta.

Hanke saatetaan ensin nähdä tavallisena investointi- tai tuotekehitysprojektina. Rahoitusta lähdetään tällöin luonnollisesti etsimään tutuista yritysrahoituksen ohjelmista.

Mutta entä jos sama investointi parantaa yrityksen kykyä toimittaa ratkaisua myös puolustussektorille?

Entä jos kehitettävä tuote ratkaisee ongelman, joka esiintyy sekä teollisuudessa että sotilaallisessa toimintaympäristössä?

Tai jos valmistusmenetelmä, mittausratkaisu tai ohjelmisto vahvistaa samalla toimitusvarmuutta, huoltovarmuutta tai kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä?

Silloin kysymys ei ole enää vain siitä, mistä olemassa olevalle hankkeelle haetaan tukea.

Saattaa olla tarpeen tarkastella koko hanketta uudesta näkökulmasta.

Defence-tarinaa ei pidä keksiä jälkikäteen

Tässä on myös tärkeä raja.

Kaksoiskäyttöä ei kannata yrittää liimata tavallisen investoinnin tai T&K-hankkeen päälle vain siksi, että tällä hetkellä turvallisuus- ja puolustussektorille on tarjolla merkittävästi rahoitusta.

Hyvä kaksikäyttöhanke perustuu todelliseen käyttötarpeeseen.

Pitää pystyä vastaamaan ainakin kysymyksiin:

• Mihin puolustuksen tai turvallisuuden tarpeeseen ratkaisu vastaa?

• Miksi nykyinen teknologia soveltuu siihen?

• Mitä yrityksen täytyy vielä kehittää, testata tai investoida?

• Ja millä tavalla hanke parantaa yrityksen todellista kykyä toimia tällä markkinalla?

Jos näihin löytyy luontevat vastaukset, kaksikäyttöisyys ei ole hakemukseen rakennettu argumentti. Se on osa yrityksen teknologian todellista käyttöpotentiaalia.

Miksi tämä keskustelu käydään juuri nyt?

Aihe ei ole uusi. Kaksikäyttöteknologioita, puolustusteollisuuden toimitusketjuja ja vientivalvontaa on käsitelty pitkään.

Uutta on ympärillä tapahtuvan muutoksen mittakaava.

Euroopan turvallisuusympäristön muutos ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat johtaneet suureen muutokseen siinä, kuinka Eurooppa tarkastelee omaa puolustuskykyään, tuotantokapasiteettiaan, toimitusketjujaan ja teknologista riippumattomuuttaan.

EU ReArm Europe / Readiness 2030 -suunnitelma luo edellytyksiä jopa 800 miljardin euron lisäykselle Euroopan puolustusmenoihin vuoteen 2030 mennessä. Tästä summasta ei tietenkään ole kyse yrityksille jaettavista avustuksista, vaan paljon laajemmasta puolustusinvestointien, hankintojen ja rahoituksen kokonaisuudesta. Suunta on silti yritysten kannalta merkittävä.

Suomessa muutos näkyy jo konkreettisesti. Vuonna 2026 Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmaan avattiin ReArm-aloitteen myötä kokonaan uusia toimintalinjoja, joilla tuetaan puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöistä tuotantoa. Yrityksille avoimissa hauissa rahoitetaan sekä kehittämistä että investointeja.

Samaan aikaan European Defence Fund, NATO DIANA ja muut eurooppalaiset turvallisuus- ja puolustusalan ohjelmat avaavat yrityksille erilaisia polkuja teknologian kehittämisestä testaukseen, kansainvälisiin konsortioihin ja defence-markkinoille pääsyyn.

Rahoituskenttä on siis muuttumassa nopeasti.

Yritykset eivät aina itse tunnista, minkä päällä ne istuvat

Growflow'ssa olemme viime vuosina tarkastelleet kaksikäyttömahdollisuuksia jo kymmenien erikokoisten yritysten kanssa.

Yksi asia toistuu hämmästyttävän usein.

Yrityksen johto tuntee oman tuotteensa, teknologiansa ja markkinansa erittäin hyvin. Mutta kun keskustelu siirtyy puolustuksen, turvallisuuden tai kriisinsietokyvyn tarpeisiin, sama ratkaisu alkaa näyttäytyä aivan uudessa valossa.

Joskus havainto syntyy tuotteesta.

Joskus valmistusprosessista.

Joskus investoinnista, jonka yritys oli joka tapauksessa tekemässä.

Ja joskus T&K-hankkeesta, jota oli jo valmisteltu aivan toisen rahoitusohjelman ehdoilla.

Kyse ei ole siitä, että jokaisesta yrityksestä pitäisi tehdä defence-yritys. Eikä jokaisesta teknologiasta löydy uskottavaa kaksikäyttösovellusta.

Mutta mahdollisuus kannattaa osata tunnistaa.

Growflow on ollut noin 12 vuoden ajan mukana yritysten liiketoiminnan ideoinnissa, kehittämis- ja investointihankkeiden suunnittelussa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä rahoitushauissa. Tässä työssä yritys- ja rahoitusosaamiseen yhdistyy myös käytännön kokemus defence- ja kriisinhallintaympäristöistä sekä niiden toimintalogiikasta ja verkostoista.

Viime aikoina näiden kahden maailman välinen yhteys on tullut näkyväksi lähes päivittäin.

Usein hyödyllisin ensimmäinen kysymys ei olekaan:

“Mistä tähän voisi saada rahoitusta?”

Vaan:

“Onko yrityksellämme jo jotain sellaista, jonka käyttötarkoitusta emme ole vielä katsoneet tarpeeksi laajasti?”

Siitä voi alkaa aivan uusi näkymä.